Viime sunnuntaina 9.7 vietettiin Singaporen 50v itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivä on todella iso juttu täällä ja varsinkin näin juhlavuotena. Presidentti oli julistanut itsenäisyyspäiväviikonlopun eli Jubilee Weekendin perjantaista maanantaihin eli myös perjantai ja maanantai olivat kansallisia vapaapäiviä. Singaporelaiset ovat valmistautuneet itsenäisyyspäivän viettoon jo useita viikkoja, sillä katuvassa ovat liehuneet puna-valkoiset liput, joita on ripustettu parvekkeille sekä kaduille. Ihmiset pukeutuvat punaisiin SG50 t-paitoihin ja kaupungilla loistavat punaiset valot.
Olen yhä hämmästynyt siitä, miten ylpeä tämä kansa on omasta maastaan ja kuinka patrioottisia he ovat. Toinen asia, jota myös jaksaa yhä hämmästellä on se, kuinka kaikki eri kansallisuudet asuvat sulassa sovussa ja ovat sulautuneet yhdeksi kansaksi. Väestö onkin monimuotoinen muihin maihin verrattaessa. Suurimmat etniset ryhmät ovat kiinalaiset, intialaiset, malaijit ja indonesialaiset, jotka kaikki puhuvat pääsääntöisesti äidinkielenään jotain muuta kuin englantia - mandariinikiinaa, malaijia tai tamilia.
Sunnuntaina keskustassa järjestettiin perinteinen itsenäisyyspäivän paraati, jonka opettajamme kertoi maksavan 500 000 000 dollaria vuosittain. Tajuton summa, jonka valtio kuluttaa joka vuosi juhliakseen itsenäisyyspäivää. Tämä varmaan kertoo myös siitä, kuinka ylpeä tämä valtio on niistä saavutuksista, jotka se on tehnyt 50:n vuoden aikana itsenäistyttyään Ison-Britannian siirtomaasta Singaporen tasavallaksi. Niin kuin Singaporen motto kuuluu: "Majulah Singapura" - "Eteenpäin, Singapore".
Päätimme katsoa koko paraatin telkkarista, koska keskustassa olisi ollut liian ruuhkaista nähdäksemme mitään. Paraatin ehdottomasti paras kohta oli hävittäjien ylilennot, joita ei niitäkään säästelty. Ja vielä parempaa on se, että iskän ja Heidin ollessa täällä, näimme hävittäjien ja hornettien harjoitukset Marina Baylla - tismalleen samanalaisena kuin sunnuntain paraatissa! Paraati loppui massiivisiin ilotulituksiin ja voin sanoa, että oli enemmän pauketta kuin Kauhajoen joulunavajaisissa.
Viime torstaina oli tosiaan viimeinen palautettava raportti ja sen esitys. No, meidänhän ryhmällä homma jäi "vähän" viimetippaan ja hommia väännettiin juurikaan nukkumatta viimeiset pari päivää. Singaporelaisilla on kumma tapa siinä mielessä, että mitään ryhmätöitä ei haluta aloittaa ajoissa, vaan mielummin sitten stressataan viimeiset päivät ja tehdään töitä koko edellinen yö ja mennään esittelemään raportti silmät ristissä opettajien eteen. Eivätkä oppilaat ole mihinkään myöskään tyytyväisiä!
Perjantaista lähtien oma aika on kulunut melkein pelkästään päntätessä tentteihin. Kovat paineet olisi päästä läpi, ettei kaikki opiskelu täällä ole mennyt hukkaan. Lähes viikkoon ei ole tullut poistuttua kampukselta, koska on ollut nenä kiinni kirjassa. Nyt sitten vasta harmittaa, jos kokeet ei menekkään läpi, sillä koskaan eläissäni en ole päntännyt näin paljoa! Juuri olen ehkä yli puolenvälin päässyt vasta lukemisessa. Onneksi tentteihin on vielä reilu viikko aikaa. Lauantaina kävimme kuitenkin East-Coast Parkissa tuulettumassa ja vuokrasimme polkupyörät. Tämä on taas yksi niistä paikoista, joissa ollessaan ei uskoisi olevansa Singaporessa!
 |
| Oltiin One Altimatessa juhlimassa itsenäisyyspäivää etukäteen |
 |
| East-Coast Park |
 |
| Study Hard |
Nyt oon kuitenkin jo ihan täpinöissään, sillä huomenna aamulla Timna saapuu tänne pölläilemään mun kanssa! Viikonlopuksi lähdetään Malesiaan Tiomanin saarelle paistamaan Timnasta rapua ja juhlimaan mun synttäreitä! Viimeinen kuukausi maailmalla starttaa huomenna käyntiin ja loppuaika täällä tuleekin olemaan todella kiireistä, mutta päivittelen tänne kuulumisia ennemmin tai myöhemmin (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti